Valokuvaajat ovat usein kamahörhöjä, tekkipossuja tai välineurheilijoita. Näin on monessa muussakin harrastuksessakin. Välineillä saadaan hiottua ja viimeisteltyä sitä omaa tekemistä ja räätälöimällä oma kalusto, voi työnkulusta saada helpompaa, tehokkaampaa ja nopeampaa. Kuitenkin 90% ajasta kyseessä on pelkästään härveleillä leikkimistä ja tunnustan olevani vakavasti sairastunut tuohon tautiin itsekin.
Tietysti eri objektiivit piirtävät eri tavalla ja esimerkiksi 70-luvun M42-kierteisellä 58mm/f2 objektiivilla on aivan omanlaisensa piirto ja ”bokeh”, kuin vaikkapa Nikkorin 50mm/f1.8D lasilla ja Sigman 50mm/f1.4 lasilla. Saako jollain näistä sitten huomattavasti parempia kuvia kuin toisilla? Kyllä, mutta vastaus ei ole niin yksiselitteinen kuin luulisi. Jokainen niistä tekee sen oman juttunsa toisiaan paremmin ja se oma juttu onkin sitten kuvaajasta itsestään kiinni. Itse pidän tuosta ensimmäiseksi mainitusta vanhasta objektiivista, koska se tekee upeaa puuromaista epäterävää aluetta taustalle. Samaan aikaan pidän keskimmäisestä mainitsemistani, koska se on pieni, kevyt ja piirtää kivaa kuvaa, kunhan kuvaaja ei hosu liikaa. Viimeisestäkin pidän paljon, koska se on käteeni sopivan suuri ja sillä pääsee hassuttelemaan 1.4 aukolla. Kaikki kuitenkin ajavat asiansa.
Tarkoituksenani oli alun perin kirjoittaa tuotearvion tyyppisiä kokemuksia tänne blogiin kaikesta siitä kalustosta, jota olen hankkinut niin vapaa-ajan kuin työhön liittyvään valokuvaukseen. Kuinkas kävikään? Vähälle on jäänyt. Suurin syy tähän on se, että sitä tulee hyvinkin innoissaan touhuttua sillä kalustolla ja kun uutuudet on leivottu sisään työnkulkuun ja toimivat kuten pitää, ei ole enää ajankohtaista kiinnostusta kirjoittaa niistä. Veikkaan, että monilla muillakin käy samalla tavalla. Lisäksi minulla on tälläkin hetkellä 3 eri laitearviota työn alla Androidsuomi.fi sivustolle.
Aikomuksenani on kuitenkin kirjoittaa Zoom H2n äänitallentimesta kokemuksia ja siitä, miten sitä käytän. Alun perin sen piti toimia vain ja ainoastaan yksittäisenä tallentimena, mutta sen ominaisuudet ovat antaneet mahdollisuuden käyttää sitä paljon monipuolisemmin. Esimerkiksi tallentaa haastattelun aikana tilan äänimaailmaa ja haastattelua, sekä liittää siihen samaan aikaan nappimikki, joka tuo haastateltavan äänen tallentimelle. Siihen vielä mahdollisuus laittaa piuha kuulokeliittimestä kameran mikrofoniliitäntään ja saada tallentimen taltioima ääni myös kameran tallentaman videon ääniraidalle, on helpottanut paljon haastatteluiden tekemistä ”lokaatiossa”, sekä lopullista leikkelyvaihetta ja ääniraitojen synkronoimista.
Roden nappimikkiä en ole vielä ehtinyt juurikaan käyttää, eli siitä ei tässä vaiheessa olisi paljoakaan kerrottavaa, mutta pitkällä johdolla varustettua Audio Techncan nappimikkiä on tullut sitten käytettyä senkin edestä. Langattomuus on kivaa, mutta langallinen mikrofoni on niin nopea ja helppo laittaa käyttöön, varsinkin jos siinä on pitkä johto, että langattomuudelle ei ole ihan koko ajan tarvetta. Tämä langallinen nappimikki on ollut koko rahan edestä arvoisessaan käytössä. Ehkäpä siitäkin saan kirjoitettua jotain lisää? Mikki kuitenkin matkustaa kameralaukkuni vakioasukkaana, vaikken ole edes videoita menossa kuvaamaan.
Hankimme myös Tascam DR-60D mk2 äänentallentimen, joka sekin on ollut jo käytössä. Kyseessä on monikanavainen tallennin, johon saa niin miniplugilla (3,5mm), plugilla (6,3mm) kuin XLR-liitännällä äänilähteitä kiinni. Tämän lisäksi laite antaa tarvittaessa phantom-virtaa mikrofoneille, jotka ovat sen tarpeessa. Tallenninta on jo tullut käytettyä työtilanteessa, jossa saimme tapahtuman lavaäänen taltioitua suoraan saliäänen äänipöydästä. Suuri kiitos Vanhan Ylioppilastalon tekniikan kavereille, jotka antoivat yhden kaapelin meillekin. Tämän lisäksi tallentimeen oli liitetty tilaääntä tallentamaan erillinen mikrofoni ja asiakkaalle toimitettu lopullinen video äänen puolesta oli koottu tämän Tascamin taltioiman lavaäänen ympärille lisäämällä hitusen saliääntä Tascamiin liitetystä mikrofonista ja lisäksi kameroiden päällä keikkuneista mikrofoneista. Kerrottavaa siis löytyisi varmasti oman kirjoituksen verran tästäkin.
Hankin myös kiinalaisesta nettikaupasta muutamalla eurolla setin, jolla saan käännettyä takaperin objektiivin kameran nokalle, eli siitä tulee makrokone. Lisäksi samaan pakettiin tilasin sovittimen, jolla saan takaperin käännetyn 35mm tai 50mm D-sarjan Nikkorin 105mm makro-objektiivin keulille. Sillä yhdistelmällä pääseekin jo aivan älyttömän lähelle. Valitettavasti vaan en ole ehtinyt kunnolla paneutumaan tällaisen yhdistelmän käyttöön, vaan olen vasta ehtinyt tekemään kotona olkkarikokeiluja pikkuautojen kanssa. Luulen, että tämän suhteen joudun suosiolla jättämään kokeilut ja kirjoittelut keväämmälle, kun alkaa maasta pukkaamaan uutta kasvustoa ja kelitkin paranee. Missasin totaalisesti lumihiutaleet ja muut talviset makroilun kohteet.
Olen myös innostunut käsisalaman käytöstä, eli englanniksi speedlight-nimellä kulkevasta salamasta. Käytännössä kyseessä on se kaikille tutuin salamavalo kameralle. Aikaisemmin salaman käyttö on tuntunut jotenkin vieraalta, mutta kun hommaan tarttuu, niin siitähän sitä innostuu. Yritän ottaa itseäni niskasta kiinni ja kirjoittaa tästä salamavalottelun opiskelun ihanuudesta ja inhottavuudesta jotain aina välillä. Tuntuu, että tässäkin asiassa onnistumisen ja epäonnistumisen tunteet seuraavat toisiaan villinä vuoristoratana. Suunta kuitenkin, ainakin vielä, on parempaan suuntaan.
Akkukahva, triggerit ja muutamia muitakin juttuja von tulossa kommentoitavaksi ja toivonkin, että noiden laitteiden kokeiltavaksi saamisen yhteydessä saan otettua itseäni niskasta kiinni ja kirjoitettua aktiivisemmin ja suunnitelmallisemmin tämänkin blogin puolelle.
Vaikka suunta on vahvasti valokuvauksessa blogissani tällä hetkellä, tulen kirjoittamaan myös muustakin yhtä säännöllisen epäsäännöllisesti. Kun kyseessä on henkilökohtainen blogi, tulee aiheet sieltä omasta kiinnostuksen kohteiden kirjosta, eli nyt mennään vahvasti kuvaamisen puolella. Lisäksi työn alla on muutama sellainen työhön liittyvä projekti, joihin valokuvaaminen ja videokuvaaminen kuuluvat joko oleellisesti tai vähintäänkin sivuosassa, eli aion tänne blogiin kirjoittaa niistä kokemuksista asiaa. Tässä joudutte kuitenkin odottamaan kesän lopulle, koska aivan kaikkea ei voi kertoa, kun asiat ovat vielä osin suunnitteluasteella. Tulossa on kuitenkin onnistumisen ja epäonnistumisen tunteita. Varsinkin epäonnistumisten kohdalla kuulen jo sankan joukon kertovan, että olisit googlannut tai kysynyt etukäteen. Valitettavasti vaan opetellessa asioita ei aina tiedä, mitä pitäisi kysyä, ennen kuin asia on aktiivisesti edessä ja ratkaisu pitää löytyä heti. Niitä hetkiä jännityksellä odotellessa…
