Olen aiemmin kirjoittanut aiheesta #häsälläoikeudet, eli miten eri kaupallsiet tahot pyrkivät ottamaan itselleen someen laitettujen kuvien käyttö- ja tekijänoikeudet pelkällä aihetunnisteella, eli hashtagilla. Tästä on myös Twitterissä ollut paljon keskustelua, kiinnostuneille ehdotan katsomaan keskustelut tagilla #häsälläoikeudet. Ilahduttavan moni suuri yritys on korjannut esimerkiksi valokuvakilpailunsa sääntöjä sellaiseen suuntaan, että ne ovat paremmin linjassa tekijänoikeuslain kanssa. Yleensä kyse on yksinkertaisesti ajatuskatkoksesta tai ajatusvirheestä. Yritykset haluavat vain määrittää sen, etteivät vahingossa tee virheitä. Useimmiten sääntöongelmat johtuvat kuvakilpailun yritykselle tekevän uusmediatoimiston virheestä ja haluttomuudesta nähdä tarpeeksi vaivaa tekemällä kerralla kunnolliset säännöt. Tämän lisäksi on sitten nuo visit-hashtagit, jotka eivät suoraan liity kilpailuihin.
Tekijänoikeudellisesti asiat menevät niin, että tekijänoikeuksista ei voi luopua pelkällä hashtagilla (aihetunniste), vaan siitä pitää tehdä ihan oikea sopimus niin, että molemmat osapuolet tietävät mistä on kyse. Tällaiseksi sopimukseksi riittää aivan hyvin se, että vaikkapa kuvakilpailuun osallistuu lataamalla kuvansa kilpailusivulla kilpailun järjestäjälle. Tällöin kilpailun säännöt ovat nähtävillä juuri siellä, missä kilpailuun osallistutaan. On syytä kuitenkin muistaa, että kilpailun säännöt eivät missään nimessä ohita tekijänoikeuslakia, tai muitakaan lakeja.
Nämä otsikossa jo mainitsemani #visitXXXX hashtagit osuvat usein samalle linjalle kilpailu häsien kanssa. Tarkoitan tällä nyt esimerkiksi #visithelsinki, #Visitfinland, jne tägejä. On sattunut kohdille esimerkiksi sellaisia tapauksia, joissa joku taho on ominut itselleen jonkun tällaisen tagin, vaikka kyseessä on hyvinkin yleismaailmalliset hashtagit. Sitten kyseiset tahot ovat omineet heidän omimalla hashtagilla someen jaettujen kuvien tekijänoikeuksia. Perusteena eräässäkin tapauksessa oli se, että he ovat omilla nettisivuillaan kertoneet, että heillä on sitten tällä tägillä jaettuihin kuviin täydet käyttöoikeudet. Aisa vaan ei lain mukaan mene niin.
Hashtag ei siis ole riittävän yksilöllinen, että sillä voisi luovuttaa oikeuksia. Hashtagin mukana ei liiku kilpailusääntöjä tai muita ohjeita, miten pitäisi käyttäytyä. Esimerkiksi #visitfinland tai #visithelsinki häsä ovat sellaisia, että on naurettavaa olettaa kaikkien sen nähneiden ja sitä käyttävien tietävän, että taustalla voikin hääräillä joku kaupallinen taho, joka on päättänyt häsän kuuluvan heille. Tietenkin nämä tahot voisivat käyttää näiden häsien kautta tarjolla olevaa materiaalia laillisesti ja tekijänoikeuksia loukkaamatta.
Esimerkiksi Instagram mahdollistaa oman virtansa esittämisen verkkosivuilla niin, että esimerkiksi kuvan alkuperäistä ottajaa ja sen alkuperäistä lähdettä ei piiloteta. Samoin kuvaa ei silloin suoranaisesti käytetä kaupallisiin tarkoituksiin niin, että kuvan käyttäjän tekijänoikeuksia poljetaan. On täysin luvallista esittää verkkoon jaettuja kuvia niiden lakuperäisessä lähteessä ja esimerkiksi Intagram-virran esittäminen Instagramin mahdollistamilla työkaluilla niin, että alkuperäistä lähdettä ei pyritä piilottamaan, on mahdollista. Niin lain kuin hyvien tapojen mukaisesti.
Silti monet kaupallsiet tahot jääräpäisesti pyrkivät vanhoilla keinoilla ja tekijänoikeuslain vastaisilla käytännöillä hyödyntää massojen sosiaaliseen mediaan tuottamaa materiaalia. On erityisesti käsittämätöntä, miten mukamas asiantuntevat uusmediatoimistot välinpitämättömyyttään rohkaisevat moisiin käytäntöihin. Kyse ei ole silloin yhteisöllisyyden vahvistamisesta tai rakentamisesta, vaan jostain aivan muusta. Miksi ottaa riski tai edes tehdä pulittain jotain sellaista, minkä voisi rakentaa käyttäjien kannalta yhteisöllisyyteen rohkaisevaksi ja osallistumiseen kannustavaksi? Eikö juurikin kunnolla ja osallistuvasti tehtynä saisi suurimman hyödyn ja pitkällä tähtäimellä enemmän irti itsekin?
Kuten sanoin, en itse jaa noilla visit-häsillä mitään someen. En ole itse onneksi joutunut vielä pettymään, tai ainakaan huomannut materiaaliani käytetyn vastoin tahotani, mutta olen törmännyt liian usein tällaisiin ikäviin tapauksiin. Enkä ole ainoa. Varsinkin valokuvausta harrastavien ihmisten parissa on ollut vuoden 2015 aikana havaittavissa pettymystä siihen, miten yritykset käsittelevät someen häsällä merkatun materiaalin käyttöä. Se ei todellakaan ole varsinkaan matkailuun liittyvän kaupallisen toiminnan etujen mukaista, että etäännytetään aktiivinen somen käyttäjäkunta, joka tuottaa usein laadukasta sisältöä. Parempi olisi pyrkiä sitouttamaan heidät entistä paremmin. Se ei ole vaikeaa, mutta se vaatii yhteisöllisyyden ymmärtämistä ja laskeutumista als sinne yhteisöjen tasolle. Yritykset liikaa istuvat siellä norsunluutorneissa ymmärtämättä sitä, millainen apu sitoutunut yhteisö voisi olla. Varsinkin kun kyse on erittäin pienestä vaivasta. Silti, asennemuutos tuntuu olevan se suurin ongelma. Ei ymmärretä, että itsekkyydellä ja agressiivisella kahmimisella ei nykyään pärjätä pitkälle.
